Riikka Purra perussuomalaiset : ihmettelen kuinka tyhjä sali on

 Riikka Purra ihmettelee istuntosalin tyhjyyttä.

Riikka Purra ps :

Arvoisa herra puhemies! Katselen tätä salia ja ihmettelen, kuinka tyhjä se on. Silloin, kun tämä esitys hallituksesta annettiin ja muun muassa perussuomalaiset nosti kyselytunnilla esille, että hallituksesta on tullut esitys, jossa halutaan antaa karkotusuhan alaisille ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oleskelulupa opiskelun perusteella, niin muun muassa keskustasta ja sosiaalidemokraateista kerrottiin, että kyllä tätä esitystä varmasti voi vielä muuttaa ja että siitä on ehkä mahdollista saada järkevämpi ja sehän on vasta esitys ja hallintovaliokunta varmasti sen perkaa ja käy läpi tarkasti. Siinä yhteydessä puhuttiin myös sisäministeriön selvityksestä, jossa näitten laittomasti maassa oleskelevien ihmisten kertalaillistamisesta puhutaan. Ja valitettavasti siinä selvityksessä ja tässä esityksessä on paljon yhteistä. 

No, käsittelyn yhteydessä on tullut selväksi valiokunnassa ja muualla, että hallituksessa ei ollut halua korjata tätä esitystä, näitä sen oleellisimpia virheitä, ja niinpä se meni valiokunnasta läpi käytännössä sellaisena kuin se tulikin. Ja toden totta, karkotusuhan tai karkotuspäätöksen saaneet ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat siellä edelleen mukana. Itse asiassa koko esityksen absurditeettia kuvaa se, että edellisessä kappaleessa kuvataan nämä karkotuspäätöksen saaneet ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, ja seuraava kappale alkaa sillä, että hallitus haluaa varmistaa osaavan työvoiman saannin. Olen hieman huolestunut, mikäli työvoimapulaa ja meidän osaamistarvetta paikataan tällaisilla esityksillä. Kyllä me kaikki tiedämme niin perussuomalaisissa kuin muissakin puolueissa, minkälaista väkeä tämä erityisesti Suomeen houkuttelee. Ja tämä kyseinen ongelma on meidän koko maahanmuuttopolitiikan ongelma. Me puhumme osaajista ja työvoimasta ja huippuosaajista, mutta valitettavasti, kun me tilastoja katsomme, Suomi ei houkuttele tällaisia ihmisiä juurikaan. Ja siihen on tietenkin syynsä: niin verotuksemme, palkkatasomme, ehkä säämme kuin muutamat muutkin asiat. Sen sijaan valitettavasti meidän byrokraattinen järjestelmämme anteliaan sosiaaliturvan kautta houkuttelee sellaisia ihmisiä, joita ehkä muualle ei menisi. 

Itse asiassa juuri tänään tuossa kahvilassa kuuntelin kansanedustajien kertomuksia, jotka olivat käyneet Kanadassa valiokuntavierailulla. He olivat muun muassa tutustuneet siellä siihen, mitä ulkomaalaisilta vaaditaan kyseisen maan oppilaitoksissa. Ja nämä lukukausimaksut ja erilaiset vaadittavat suoritukset ovat siis moninkertaisia verrattuna siihen, mitä vaaditaan kanadalaisilta itseltään. Sen sijaan tämä Suomen malli on siinäkin mielessä vino, että tämäkin esitys tosiaan laittaa ulkomaalaiset ja maassa olevat suomalaiset ja aiemmin opiskeluoikeuden saaneet ja kansalaiset eriarvoiseen asemaan, kuten edustaja Rantanen puheenvuorossaan totesi. Perussuomalaisten mielestä tämä on selvä yhdenvertaisuusongelma, ja tämä olisi pitänyt saattaa perustuslakivaliokuntaan pohdittavaksi, mutta valiokunta yleisesti ei ollut sitä mieltä. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Vestman kuvasi, niin esityksen merkittävä ominaisuus ja sen suuri ongelma on se, että se salliessaan tämän kaistanvaihdon romuttaa turvapaikkajärjestelmää niiltä osin, kun sitä enää on jäljellä. Meillä on lännessä rajanaapuri Ruotsi, joka on tehnyt tämän spårbyte-järjestelmän useita vuosia sitten ja tällä hetkellä kärsii sen aiheuttamista ongelmista. Parlamentissa useimmat puolueet ovat valmiita tämänkin seuraavalla kaudella mahdollisesti korjaamaan, kuten monia muitakin työperäiseen maahanmuuttoon, nimenomaan matalapalkkasektoreille kohdistuvaan maahanmuuttoon, tehtyjen löysennysten korjaamista. Se, että ihminen voi tulla maahan, hakea turvapaikkaa, olla saamatta sitä ja vaihtaa kaistaa ja saada oleskeluluvan jollakin muulla edellytyksellä, on tämä suuri ongelma tässä. Tämä esitys luo huomattavan vetovoimatekijän nimenomaan sosiaaliperäiselle, taloudellisesti suuntautuneelle, kestämättömälle maahanmuutolle. 

Ja kuten täällä on todettu, näitä taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu, kuten niitä ei ole arvioitu tämän kauden muissakaan maahanmuuttoesityksissä. Se, minkä verran vaaditaan lisää henkilökuntaa tai tällaisia seikkoja, ei ole siinä se iso asia, vaan ulkomaalaiset, jotka jäävät Suomeen ja pääsevät sosiaaliturvan ja muiden palveluiden piiriin — se, kuinka paljon sillä on kustannuksia. 560 euroa kuukaudessa, toimeentuloedellytys — me kaikki tiedämme, että tällaisella summalla tässä maassa ei eletä, varsinkaan täällä pääkaupunkiseudulla. 

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on myös taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestäjille. Valiokunnassa joissakin asiantuntijalausunnoissa pidettiin tärkeänä sitä, että tämä mahdollistaa sen, että oppilaitoksille riittää opiskelijoita. Mutta tämäkin kertoo siitä, että tämä meidän järjestelmämme on osin melkoisen kiero, koska se tietenkin oppilaitoksia resursoi sen perusteella, kuinka paljon siellä on opiskelijoita, joten totta kai yksittäiselle oppilaitokselle tai koulutuksen järjestäjälle syntyy intressi siihen, että opiskelijoita tulee, ja tottahan niitä ulkomailta, EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, kehittyvistä maista tänne tulee nauttimaan ilmaisesta, tai käytännössä ilmaisesta, opiskelusta, etuuksista, palveluista ja niin edelleen. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, eikä se ole se, mikä perussuomalaisten mielestä on kritisoitavaa. Kritisoitavaa on meidän järjestelmä, joka tämän sallii niin sinisilmäisesti, hyväuskoisesti ja kuvitellen, että veronmaksaja venyy aina kaikkeen. 

Tosiaan perussuomalaiset esitti tähän vastalauseen, jossa koko lakiesitys hylätään. — Kiitos.